tiistai 8. kesäkuuta 2010
Yeah, yeah!!! Aamunpaino 77.5kg! Taas lähtee alamäki! Joskus on tosiaan kiva mennä myös alaspäin. :) Onkos tässä tosiaan enää kilo normaalipainoon? Sitten onkin enää vaivaset n. 7 kiloa ja ehkä muutama päälle. Noh, enpäs ajatele nyt edessä olevaa urakkaa vaan fiilistelen nyt aamun lukemilla hiukan.
Eilen kävin sitten salilla ja tyydyin vain kuntopyöräilyyn. Ennen salille menoa väsytti kamalasti, koko polkemisen ajan vaan väsytti, oli sellainen olo kuin olisi ollut jossain kuplassa tai veden alla. Ei edes tullut kunnon hiki, vaikka ihan samaa tahtia ja jopa hiukan kovemmalla vastuksella poljin kuin ennen. Ja jälkeenpäinkään en kokenut sitä maagisen ihanaa piristynyttä olotilaa vaan väsymys senkun jatkui ja kädet tärisi. Varmaan sitten olin syönyt liian vähän ennen ja juonut, vaikka tuntui että koko aamupäivän join vettä kun janotti.
Eilen myös askartelin itselleni motivaatiokarttaa:
Kovasti tekisi mieli vielä askartelua jatkaa, koska se oli todella hauskaa. Oli vaan hirmu vaikea löytää mitään hyviä kuvia, vaikka mulla ihan kunnioitettava lehtipino olikin. Tavoitteena olisi juurikin saada oma unelmakroppa, saada liikunta osaksi normaalia elämää, syödä terveellisesti ja olla kaikin puolin terve, liikunnallinen ja hehkeä. Unelmakroppa on sellainen, missä itsestä tuntuu hyvältä ja jos näkee itsestään otetun kokovartalokuvan, ei tee heti mieli polttaa kuvaa.Lisäsin eilen uuden sivun liikuntapäiväkirjalle. Nyt noi liikkumiset kun oli ripoteltu vähän minne sattuu, ettei erkkikään ottanut niistä selvää. Aloitin päiväkirjan tämän viikon maanantailta, turha noita vanhempia liikkumisia sinne kirjata.
Jahas, mitäs sitä tänään pojan kanssa keksisi...? Oispa tuhosti rahaa, että voisin lähteä shoppailemaan kaikkia ihania treenivaatteita, hoitotuotteita, kasviksia ja hedelmiä... Mutta ei ole ei. Pitäiskö kuitenkin lähteä kattelemaan mitä voisi ostaa sitten joskus kun olen rikas? Siinä tulisi pientä hyötyliikuntaakin samalla. :)






6 kommenttia:
Hienoa, suunta alaspäin!!! Hyvä! Täällä junnataan paikoillaan, samoissa menkkojen jälkimaininkitunnelmissa :/ Mutta nyt taas ryhdistäydyn.
Saanko udella että minkä pituinen olet? Taidat olla mua reilusti pidempi. Mäkin voisin nyt kasvaa vaikka 15cm ja olisin yhtäkkiä aika hoikka :D
Mukavaa loppuviikkoa ja tsemppiä!!
Kiitoksia! :) Mulla junnas kans paikallaan ja ajattelin et tähän tää nyt tyssää, et oli ihan kiva nähdä uusi pienempi luku vaa'assa, taas jaksaa uskoa et kyl tää tästä. Kyllä se sullakin pian taas lähtee alas, täytyy vaan sinnikkäästi jatkaa eteenpäin, eikä pieni lipsuilu sillon tällön hommaa kaada.
Äh, tänään kaupas tuntu et kaikki herkut suorastaan pomppi silmille. En mä normaalisti niitä niin noteeraa mut tänään heti kaiken maailman berliininmunkit, mistä en normaalistikaan ees niin välitä, oikein huus et syö meidät!!! Vaik menkat jo loppu ja pitäs helpottaa.
Menkat kyl meinaa kaataa aina koko homman. Vaatii aina superitsekuria, ettei sillon homma karkaa käsistä.
Mul on pituutta 175cm. Hoikimmillani olin n. 56kg. Mut sellasta painoa tuskin enää näen, eikä tarvikaan nähdä. Joku 65-70kg ois ihanne.
Hauskaa loppuviikkoa ja tsempitystä myös sulle! :)
Vaa'an lukeman aleneminen on kyllä aivan mahtava motivaattori! Mä en ole nyt uskaltanut kurkkia sitä lukemaa, kun pelkään että se nousee yhtäkkiä. Joten treenaan hiki hatussa, jotta se ei voisi mitenkään nousta :D Käy se kuntoilu näinkin.
Mä en pystyisi tuohon totaalikieltäytymiseen, varsinkaan kun meillä on aina töissä jotain herkkuja tarjolla. Välillä on pakko napsia jotain, että selviää päivästä hengissä :) Kauheasti tsemppiä sulle himojen kurissa pitämiseen!
Kiitos Sonea! :)
Onhan se herkuista kieltäytyminen toki vaikeampaa jos niitä on jatkuvasti jossain tarjolla. :)
Mä oon huomannu, et sokeri on mulle vähän niinkuin huume, et parempi vaan pysyä loitolla tai muuten alkaa alamäki.
Välttelen kanssa vaakaa aina kun olen ottanu vähän löysemmin. Turha masennella itseään. Sitten uskaltaa taas vaa'alle kun on pari päivää tsempannut. :)
Ihana toi sun inspiraatio/motivaatiokarttasi on!
Liikuntojen kirjaaminen hyvin hahmotettavaan kalenteriin on itselleni hyvä motivaatiolisä. On NIIIN kiva nähdä kun ne merkinnät lisääntyy!
Kiitos kommentistasi Taina! :)
Liikuntapäiväkirja tosiaankin motivoi. Ei sitä kehtaa tyhjää kalenteria edes katella, saatikka muille esitellä. ;)
Tämän viikon osalta jäi oma kalenteri tosin melko tyhjäksi. No ensiviikolla jo toisin! :)
Lähetä kommentti