maanantai 14. kesäkuuta 2010
Viikonloppuna tuli harrastettua irtiottoa arjesta ja laihduttamisesta, niin myös täällä. Liikuntaa ei ole tullut juuri harrastettua muuta kuin juhlakenkien metsästyksen muodossa. Yritin kotijumpalla kuitata tämän vajeen, melko huonoin tuloksin. Lauantaina iski lettuhimo ja sunnuntaina mumssutin äidin pyöräyttämää mustikkapiirakkaa niinkuin en olisi sellaista luksusherkkua kuunaan nähnytkään. Syön tässä...leipää. Apua, minne mun itsekuri on kadonnut???? Haloooooo! Onko kukaan nähnyt sitä? No, leipää syön ihan siksi että fitness-murot ovat päässeet loppumaan ja toki leipä on moniviljaleipää. Mutta kuitenkin, nyt pitää skarpata perkele! Tunnen pientä vetoa entiseen elämään... Ei ei ei! Pitää yrittää muistaa mihin se johtaa. Ostamani juhlamekko ei takuulla mahdu häihin päälle jos nyt lipeän vanhoihin hällä väliä-tapoihin.
Tähän lipsumiseen on useampia syitä joita olen yrittänyt tunnistaa, siten ne on sitten helpommin estettävissä ja ennakoitavissa tulevien hankalien tilanteiden varalta. Ja jos ei nyt estettävissä täysin ole niin ainakin tuho minimoitavissa kun osaa varautua. Syyt lyhykäisyydessään ovat stressi erään ison asian suhteen ja ihmissuhdeongelmat. Tällaiset asiat kun jäytävät pahasti niin ei sitä paljoa jaksa pingottaa syömisten ja liikunnan kanssa. Jotenkin kun vaan oppisi kanavoimaan kurjan mielen ja ahdistuksen purkamisen lenkkipoluille ja kuntosalille eikä lohtusyömiseen.
Asioilla on onneksi tapana järjestyä ja niin nytkin ainakin ihmissuhdeongelmien osalta. Nyt sitten uutta puhtia persuksiin ja eteenpäin mennään. Meillä on tässä parin päivän päästä edessä lähes kuukauden lomailua eri paikoissa, joten laihdutusprojekti voi hieman edetä hitaasti ja blogiin tulee piiitkä tauko. Tulen sitten toivottavasti pari kiloa kevyempänä kertomaan miten lomailu sujui ja jatkamaan täyspäiväisesti tätä projektia. Vaakaa välttelen ainakin huomiseen vielä. *nolona*
Luultavasti huomanna vielä postailen ennen lomalle lähtöä ja julistan huomisen aamupainon. Kääk!





2 kommenttia:
Letut näytti kyllä tosi hyviltä! Mä olen joskus onnistunut purkamaan työagressioita Xycling-tunnilla, mutta samanlaista pakonomaista polkemista ei ole sen jälkeen nähty. Ehkä se on ihan hyvä asia :)
Hauskaa ja rentouttavaa lomaa sinne!
Kiitos!
letut olikin niin hyviä, että ei varmaan kauaa mene ennenkun pakko tehdä niitä taas. :)
Mullakin angsti on joskus siirtynyt erityisesti kuntopyörän polkemiseen. Vois olla et xyckling tuntikin menis kepeesti kun tarpeeks kihisis. ;)
Lähetä kommentti