Aamupaino oli 77.5kg tasan. Eli ei ole tullut miljoona kiloa lisää herkutteluista huolimatta. Olen kyllä tyytyväinen siitä, mutta kun katsoo toukokuun painonpudotusta ja sitten kesäkuun niin... No viimestään heinäkuussa taas tippuu niin että kohisee. ;)
Ei muuta kuin sporttisia tai rentoja lomapäiviä kera keveiden herkkujen ja sillon tällön ei niin keveiden! ;D
Viikonloppuna tuli harrastettua irtiottoa arjesta ja laihduttamisesta, niin myös täällä. Liikuntaa ei ole tullut juuri harrastettua muuta kuin juhlakenkien metsästyksen muodossa. Yritin kotijumpalla kuitata tämän vajeen, melko huonoin tuloksin. Lauantaina iski lettuhimo ja sunnuntaina mumssutin äidin pyöräyttämää mustikkapiirakkaa niinkuin en olisi sellaista luksusherkkua kuunaan nähnytkään. Syön tässä...leipää. Apua, minne mun itsekuri on kadonnut???? Haloooooo! Onko kukaan nähnyt sitä? No, leipää syön ihan siksi että fitness-murot ovat päässeet loppumaan ja toki leipä on moniviljaleipää. Mutta kuitenkin, nyt pitää skarpata perkele! Tunnen pientä vetoa entiseen elämään... Ei ei ei! Pitää yrittää muistaa mihin se johtaa. Ostamani juhlamekko ei takuulla mahdu häihin päälle jos nyt lipeän vanhoihin hällä väliä-tapoihin.
Tähän lipsumiseen on useampia syitä joita olen yrittänyt tunnistaa, siten ne on sitten helpommin estettävissä ja ennakoitavissa tulevien hankalien tilanteiden varalta. Ja jos ei nyt estettävissä täysin ole niin ainakin tuho minimoitavissa kun osaa varautua. Syyt lyhykäisyydessään ovat stressi erään ison asian suhteen ja ihmissuhdeongelmat. Tällaiset asiat kun jäytävät pahasti niin ei sitä paljoa jaksa pingottaa syömisten ja liikunnan kanssa. Jotenkin kun vaan oppisi kanavoimaan kurjan mielen ja ahdistuksen purkamisen lenkkipoluille ja kuntosalille eikä lohtusyömiseen.
Asioilla on onneksi tapana järjestyä ja niin nytkin ainakin ihmissuhdeongelmien osalta. Nyt sitten uutta puhtia persuksiin ja eteenpäin mennään. Meillä on tässä parin päivän päästä edessä lähes kuukauden lomailua eri paikoissa, joten laihdutusprojekti voi hieman edetä hitaasti ja blogiin tulee piiitkä tauko. Tulen sitten toivottavasti pari kiloa kevyempänä kertomaan miten lomailu sujui ja jatkamaan täyspäiväisesti tätä projektia. Vaakaa välttelen ainakin huomiseen vielä. *nolona*
Luultavasti huomanna vielä postailen ennen lomalle lähtöä ja julistan huomisen aamupainon. Kääk!
Olen ottanut pari päivää liikunnan suhteen rennosti. Käynyt vaan sellaisilla lyhkäsillä "sunnuntaikävelyillä" nuuhkimassa kukkasia, vastaleikattua ruohoa ja merta. Tuo tiistaina alkanut puhditon, hieman flunssainen olo jatkui koko keskiviikon, joten päätin että parempi ottaa varovasti. Se ilmeisesti olikin ihan hyvä päätös, koska jo eilen olo alkoi parenemaan ja tänään taas olen valmis reippailuun! Salille? Lenkille? Uimaan??
Paino on nyt pysynyt siinä 77.5kg kohdilla. Oikein hyvä. Olin asettanut tavoitteeksi kalenteriini painaa tuon verran tämän viikon sunnuntaihin mennessä, joten se tavoite on jo saavutettu. Seuraava tavoite olisi vielä 2kg pois kesäkuun loppuun mennessä. Eli n. kilo per viikko. Sitten enää vaivaiset 3kg ja olen saanut 10kg pois! Urakka tuntuu huomattavasti helpommalta, kun ajattelee näin pätkissä. Keskittyy kiloon kerrallaan. En ole oikein vielä edes tajunnutkaan että olen lähes tämän koko urakan puolessa välissä! Juhuuu! Aploodeja! Klapklap!! :D Haaveilen tosin vielä muutaman kilon pudotuksesta tämän tavoitteen saavuttamisen jälkeenkin, mutta se ei ole sitten enää niin must. Sitten voin keskittyä vaikka enemmän vähän kiinteytymään kuin vaa'an lukemiin.
Yllättävän helposti ovat nämä viitisen kiloa lähteneet. Jotenkin tuntuu että seuraavat ei ihan niin helposti ja nopeasti lähdekään. Kesän ohjelmat ovat melkoinen haaste. Helppohan se on näin kotosalla, mutta mites sitten vieraissa, ulkomailla, juhlissa...? Kääk...
Yeah, yeah!!! Aamunpaino 77.5kg! Taas lähtee alamäki! Joskus on tosiaan kiva mennä myös alaspäin. :) Onkos tässä tosiaan enää kilo normaalipainoon? Sitten onkin enää vaivaset n. 7 kiloa ja ehkä muutama päälle. Noh, enpäs ajatele nyt edessä olevaa urakkaa vaan fiilistelen nyt aamun lukemilla hiukan.
Eilen kävin sitten salilla ja tyydyin vain kuntopyöräilyyn. Ennen salille menoa väsytti kamalasti, koko polkemisen ajan vaan väsytti, oli sellainen olo kuin olisi ollut jossain kuplassa tai veden alla. Ei edes tullut kunnon hiki, vaikka ihan samaa tahtia ja jopa hiukan kovemmalla vastuksella poljin kuin ennen. Ja jälkeenpäinkään en kokenut sitä maagisen ihanaa piristynyttä olotilaa vaan väsymys senkun jatkui ja kädet tärisi. Varmaan sitten olin syönyt liian vähän ennen ja juonut, vaikka tuntui että koko aamupäivän join vettä kun janotti.
Eilen myös askartelin itselleni motivaatiokarttaa:
Kovasti tekisi mieli vielä askartelua jatkaa, koska se oli todella hauskaa. Oli vaan hirmu vaikea löytää mitään hyviä kuvia, vaikka mulla ihan kunnioitettava lehtipino olikin. Tavoitteena olisi juurikin saada oma unelmakroppa, saada liikunta osaksi normaalia elämää, syödä terveellisesti ja olla kaikin puolin terve, liikunnallinen ja hehkeä. Unelmakroppa on sellainen, missä itsestä tuntuu hyvältä ja jos näkee itsestään otetun kokovartalokuvan, ei tee heti mieli polttaa kuvaa.Voi tonnikeiju sentään! Aamupaino pomppi 78.5-79kg:n välillä. WHY GOD, WHY? Eli viikossa on tultu 0.5-1kg ylöspäin. Mulla on kyllä ollut menkat ja nyt ne on loppumaan päin, voikohan ne vielä vaikuttaa? Varmasti, menkkojen syy. Tiedetään, että tollainen kilon jojoilu päivästä riippuen on normia, mutta silti... Viikossahan pitäisi laihtua eikä näin päin.
Eilen välttelin vaakaa ihan tarkoituksella, koska tiesin että viikonloppu varmasti näkyisi lukemissa, taitaa sitten näykyä vieläkin. :(
Eilisen liikunnat:
MA: kävelyä 2.30h & hyötyliikuntaa 1h.
Syömisetkin oli taas eilen tiukennettua linjaa, että sikäli viikko lähti ihan hyvin käyntiin. Tänään olisi tarkoitus päästä pitkästä aikaa salille.
Ostin viikonloppuna aprikooseja ja kun leikkasin sitä, koko siemen halkesi ja sen sisältä lähti möngertämään n.3cm pitkä ja 1cm leveä musta hirvittävä mönkiäinen pitkin keittiön pöytiä. Heitin sitten äkkiä jonkun käteen ensimmäisenä tarttuneen esineen sen päälle ja mies siivosi öttiäisen jäänteet pois. Heitin koko aprikoosilaatikon pois. Just siis tätä; kun yrität syödä enemmän hedelmiä niin sit tapahtuu jotain tällaista. Ja mä kestän melkeen mitä vaan, mutten öttiäisiä.
No, vähästä ei lannistuta ja periksi ei anneta, kuten Sonea totesi kommentissaan edelliseen postaukseen. Eteenpäin sanoi mummo lumessa ja kilpikonna laukkakilpailuissa!
Maanantai lähenee ja alkaa olla aika palailla taas hiljalleen ruotuun. No ei tämä viikonloppukaan onneksi ihan hunningolla mennyt, mitä nyt vähän löysäsin syömisten kanssa (söin enemmän, mutta terveellistä ruokaa) ja liikunnankin. Tänään oli tarkoitus mennä astangajoogaan, mutta sitten kiire, tuo ystävämme tekosyy, vesitti nekin pläänit. Ihanaa, että huomenna on taas maanantai, on jotenkin helpompi pysyä ruodussa arkisin. Kotiäitinä viikonlopulla ei ole suurta merkitystä mulle, mitä nyt mies ei ole töissä, mikä on toki mukavaa. Mutta yksinään on helpompi pysyä rutiineissa, liikkua ja pitää syömiset kurissa.
Tänään olen ollut jotenkin todella väsynyt. Koko viikon jaksoin melkosenmoista duracel-vauhtia, mutta tänään iski sitten väsymys koko viikon edestä. Join kahvilassa tuplaespressoa väsymykseen ja imeskellässäni sen mukana tullutta Fazerin sininen-konvehtia teki hetken aikaa mieli heittää pyyhe kehään. Mielessä kävi ajatus kokonaisen levyn ostamisesta. Kai tähän mielialaan vaikutti sekin, että eilen illalla eksyin lueskelemaan laihdutusblogeja, joissa nuoret tytöt haluavat laihtua (vaikka laihoja jo olisivatkin) oman terveytensä ja elämänsä kustannuksella ja ovat niin masentuneita, että toivovat jopa kuolemaa. Plääh, tiedän kyllä tavallaan tunteen. Teinivuodet ovat hyvin vielä muistissa. Muistan sen epävarmuuden, surkean itsetunnon ja tunteen, että elämällä ei ole enää mitään tarjottavaa mulle. Ajattelin että jos olisin sellainen ja tällainen (ulkoisesti) niin sisäinenkin minä muuttuisi ja tulisin onnelliseksi. Itsensä hyväksymiseen oli pitkä tie ja toisinaan eksyn välillä vielä nykyäänkin, mutta harvoin ja en kovin pahasti enää. Joka tapauksessa näitä blogeja lueskellessani tuli tunne, että mitä mä täällä ruikutan muutamasta ylimääräisestä kilosta. Että pitäisikö antaa olla. Lopulta päätin kuitenkin, että ei se niinkään mene. Ei elämä paremmaksi muutu sillä, että jättää omat, maailman mittakaavassa vähäpätöiset ongelmat huomiotta. Ylipaino on kuitenkin terveyteen vaikuttava seikka ja mä nyt satun olemaan ylipainoinen. Ei se siitä muuksi muutu, vaikka miten ajattelisin että pahemminkin voisi olla. Siispä normaalipainon tavoittelu ei ole turhamaista ruikutusta, vaan viisas teko. Ja jos blogin kirjoittaminen tuntuu auttavan sen saavuttamisessa niin se ehdottomasti sallittakoon. Eli taisto jatkukoon!
Ai niin, eihän tämä viikonloppu sentäs ihan alakulofiiliksissä ole sujunut. Ostin nimittäin eilen itselleni juhlamekon häihin. Ja arvatkaapa mitä kokoa? No M-kokoa! Sehän oli yksi mun tavoitteista ja nyt se on sitten jo tavoitettu. Ajattelin jo että taitaa olla melkoisen epärealistinen tavoite, mutta ei näemmä ollutkaan. :) Jihii!
Fiiuuf vaan. Eilinen tuli sitten viuhdottua ahkeraan sekä pojan ja koiran kanssa lenkkeilen, että hyötyliikunnan parissa. Käväsin kirjastossa palauttamassa yhden pahasti myöhässä olleen tenttikirjan ja samalla innostuin lainaamaan laihdutusaiheisia kirjoja. Kovin tarkkaan en pystynyt alkaa valikoimaan, kun poika alkoi pitkästymään rattaissaan, joten nappasin sitten tällaiset: Allen Carr: Kilot kuriin! Helppo tapa hallita painoa, Pertti Mustajoki & Ulla Leino: Laihdu pysyvästi - Hallitse painoasi ja Ben Fletcher, Karen Pine & Danny Penman: Laihdu, älä laihduta. En usko, että noista nyt mitään kovin uutta ja sensaatiomaista opin, mutta kun nyt olen pahemman kerran hurahtanut tähän laihisprojektiini, niin kivahan aiheesta on lueskella vielä illalla omassa sängyssä unta odotellessa. Ja ehkä sieltä jää sitten alitajuntaan hyvät ruokailutottumukset. ;D
Aamupaino näytti 78kg. Olen ihan tyytyväinen. Menkat nimittäin alkoivat toissayönä ja eilinen aamupaino olikin siitä hyvästä 79kg. Onneksi päästiin pian takaisin tuohon alempaan lukemaan. Yritän nyt jotenkin henkisesti valmistautua siihen, että painoni saattaa alkaa pidemmäksikin aikaa juilimaan tuohon 78kg:n kieppeille. Ostin tuossa joku aika sitten Kauneus & Terveys-lehden, jossa oli juttu aineenvaihdunnan uudelleen starttaamisesta. Eli jos jumii pitkään niin eikun artikkelin neuvoja noudattamaan.
Torstain liikunnat: 2h kävelyä + 1.30h hyötyliikuntaa. Nyt on taas sellainen olo, että tänään en jaksa liikkua kuin ihan välttämättömimmän koiran kanssa, mutta katsotaan nyt sitten jahka saa unen rippeet karistettua silmiltä ja pääsee ulos. Usein nimittäin noi lenkit tuppaavat venyä aina suunniteltua pidemmiksi.
Mukavata viikonloppua! :)
Ajattelin alkaa kirjoittamaan liikuntoja ylös, että näkisin miten on tullut liikuttua viikon aikana. Sekin olisi ihan hyvä motivaattori, koska en kehtaa näyttää vaan ei oota koko viikon osalta. Poika ei meinaa nyt vaan antaa tämän äipän olla koneella, mutta yritetään silti. Tässä tämän viikon saldo ja viikkoahan on vielä jäljellä:
Ma: n. 1h kävelyä (hiki tuli)
Ti: 50min. salitreeni
Ke: 1h 45min. kävelyä
Kävelylenkit siis menevät koiran ja rattaiden kanssa suht reipasta tahtia, aina tulee hiki. Lenkit sisältävät myös paljon ylämäkiä. Tänään jää zumbat väliin kun miehellä on jotain työjuttuja, mutta lauantaina sitten. Ja tuleehan tässä tätä kävelyä koiran vuoksi ihan kivasti. Jos sadetta pukkaa niin täytyy yrittää vetää vaikka pilatesta (dvd) taikka kotijumppaa. Tämä päivä ja huominen taitaa mennä melkolailla eilisen tavalla, että kävelyä piisaa, jos säät vaan suinkin sallii.
Nyt poika riehuu siihen malliin, että pers ylös siitä tuolilta!
Ihmettelin jo ettenkö ole maanantain jälkeen kirjottanut, mutta blogger se vaan näyttää omiaan.
Tämä päivä on kulunut reippaasti ulkoilun merkeissä ihanasta kesästä nauttien. Tullut vedettyä reippaita kävelylenkkejä koiran ja lapsen kanssa kaksikin kertaa ja muutenkin touhuiltua ulkona, ettei ole juuri ehtinyt mietiskellä kotosalla että pitäisikö kenties syödä jotain. Syömiset on mennyt ihan hyvin. Mitä nyt välit ehti venähtää aika pitkiksi ja söin tässä iltasella savulohta mikä oli aikas suolasta. No pienempi paha kai se suola on kuin sokeri. En vaan haluaisi painaa edes puolta kiloa enempää nesteiden takia, vaikka mitä väliä sillä on. Silti, se vaan harmittaa...
Pitää varmaan alkaa yrittää vähän enempi tsemppaamaan näiden syömisten kanssa. Ei enää siksi että tulisi syötyä liikaa ja epäterveellisesti, vaan siksi, että kun pääseen laihtumisen makuun, haluan enemmän, enemmän, nopeammin, nopeammin! Sitten alan pihtailla liikaakin syömisessä, teenkin yhden lenkin/kotijumppa-puolituntisen lisää ja lopulta alan tuntea valtavaa syyllisyyttä jokaisesta suupalasta mitä syön. Tuloksena tietysti laihdun suht nopeaan, mutta sitten olen kuollut, superkärttyisä, enkä jaksa mitään. Been there, done that. En mä sellasta halua. Mieluummin pysyn vaikka tän painosena ja voin hyvin. Ei mulla mitään syömishäiriötaustaa kuitenkaan ole. Joskus teininä vaan tuppas homma menemään vähän överiksi, mutta tunnistan taas saman käyttäytymisen itsessäni. On jo hienoa, että olen saanut katkastua tämän painonnousun ja onnistunut kääntämään sen laskuun. On hienoa että jaksan ulkoilla, käydä salilla ja zumbailemassakin. Ja vaikka joskus herkuttelisi niin ei se välittömästi tarkoita 10kg:n painonnousua. Pääasia etten herkuttele liian usein. Kivasti tämä on tähän asti mennyt, joten täytyy vaan yrittää jatkaa samaan malliin ja muistaa syödä monipuolisesti ja suht säännöllisesti. Mikä parasta, ero viime kesään on huima! Ei vielä painossa niinkään, vaan yleiskunnossa, ruokavaliossa ja motivaatiossa. Viime kesänä elin herkuilla enkä jaksanut paljoa liikuntaa harrastaa. Päivät olivat vaan selviytymistä lapsen hoidosta. Ei siinä jaksanut painoaan tai kuntoaan miettiä. Onneksi nyt jaksaa ja sen huomaa. Jos vielä saan lapsen/lapsia, yritän pitää huolen ettei olemus pääse repsahtamaan ihan näin pahasti.
Huoh, tässähän pitää ihan jo nukkumaan kai lähteä, vaikka kello ei ole vielä yhdeksää. Ulkoilu toimii hyvänä tainnuttajana.
Ja oli miten oli, mutta ei se samperin savulohi nyt tätä laihista kaada. Hei haloo! :)
Tekstit
Kaikki kommentit
